JUHTKIRI | Soome, sa kuulud NATO-sse. Ära maga õiget hetke maha
(181)
Tänu südile vastupanule 1939. aasta talvesõjas on Soome järgnev ajalugu kujunenud meeldivamaks, vabamaks ja jõukamaks kui Eestil. See andis Soomele enesekindluse mitte huvituda NATO-st, vaid panustada omaenese tugevale kaitsevõimele ja usule, et neutraalset Soomet ei hakka Venemaa kimbutama.
Eesti oma teistsuguse lähiajaloolise kogemusega liitus seevastu esimesel võimalusel NATO-ga, et mitte jääda Venemaa sõjakaks muutumise korral tema vastu üksi, ilma kindlate liitlasteta.
Ent Putini Venemaa kallaletung Ukrainale on muutnud Eesti ja Soome julgeolekuolukorra sarnaseks. Soomel on riskantne eeldada, et erisuhted Venemaaga või arvatav geopoliitiline tasakaal tagab teie julgeoleku tulevikus sama edukalt kui külma sõja aastatel.
Venemaa mõtleb jälle agressiivselt mõjusfääride võtmes – samamoodi nagu 1930-ndate lõpus, kui Soome jagati Molotovi-Ribbentropi pakti salajase lisaprotokolli alusel Nõukogude huvisfääri. Püüdlus neutraalseks jääda võib sellises olukorras tähendada kasvavat survet painutada ennast Kremli tahte järgi.
Nii et head sõbrad teisel pool Soome lahte, mõelge sellele ja mõelge positiivselt. Koos oleme tugevamad, koos oleme võitmatud.
Ja millal siis veel kui mitte nüüd? Ajal, kui toetus NATO-sse astumisele on Soomes rekordsuur, ent otsene sõda teid ei puuduta. Kui otsene kriis on käes, on liitumine juba keerulisem, kui mitte võimatu, nagu ka meie president Toomas Hendrik Ilves kunagi meenutas.
PÄÄKIRJOITUS | Suomi, kuulut Natoon. Älä hukkaa etsikkoaikaasi
Hyvät pohjoiset naapurimme! Tämänpäiväisellä pääkirjoituksellamme vetoamme suoraan teihin. Olemme tietoisia keskustelusta, jota teillä parhaillaan käydään liittymisestä Natoon – päätöksestä jonka sekä Viro että monet muut länsimaat ovat tehneet.
Käsityksemme ja sanomamme on selkeä: Suomi, paikkasi on Natossa.
Kiitos sisukkaan vastarinnan vuoden 1939 talvisodassa tuli sotaa seuranneista vuosikymmenistä Suomessa mukavampia, vapaampia ja vauraampia kuin Virossa. Tämä antoi Suomelle riittävästi itseluottamusta ollakseen kiinnostumatta Natosta. Panostitte vahvaan omaan puolustuskykyyn ja uskoon ettei Venäjä ahdistelisi puolueetonta Suomea.
Toisenlaisen lähihistorian omaava Viro sen sijaan liittyi Natoon heti kun se oli mahdollista. Näin tehtiin, jottei Venäjän muuttuessa sotaisaksi jäätäisi yksin, ilman varmoja liittolaisia.
Putinin Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin muuttanut Viron ja Suomen turvallisuustilanteen samankaltaiseksi. Suomen olisi riskialtista otaksua, että erityissuhde Venäjään tai kuviteltu geopoliittinen tasapaino takaisivat sen turvallisuuden yhtä menestyksekkäästi kuin kylmän sodan aikana.
Venäjä on palannut samanlaiseen aggressiiviseen etupiiriajatteluun kuin 1930-luvun lopussa, jolloin Suomi määriteltiin Molotov–Ribbentrop-sopimuksella kuuluvaksi Neuvostoliiton etupiiriin. Pyrkimys säilyttää neutraliteetti saattaa tällaisessa tilanteessa merkitä kasvavaa painostusta taipua Kremlin tahtoon.
Joten hyvät ystävät Suomenlahden toisella puolen, ajatelkaa tätä. Ajatelkaa myönteisesti. Yhdessä olemme vahvempia, yhdessä olemme voittamattomia.
Ja milloin sitten, ellei nyt? Nato-jäsenyyden kannatus on Suomessa ennätyskorkealla, mutta toisaalta sota ei suoranaisesti kosketa Suomea. Kun varsinainen kriisi on päällä, tulee liittymisestä huomattavasti hankalampaa ellei mahdotonta, kuten on sanonut myös Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves.
